Ihmiset, jotka kokevat olevansa vieraantuneita Jumalasta, ajattelevat joskus tilanteensa olevan toivoton. Tämän artikkelin kirjoittaja on asiasta eri mieltä ja selittää, kuinka me voimme saada pelastusvarmuuden.
Olin yksitoistavuotias, kun melkein hukuin. ”Harmiton” kuje kesäleirin uima-altaalla oli vähällä pilata päiväni – ja elämäni!
Olin ensimmäistä kertaa poissa kotoa Etelä-Kaliforniassa sijaitsevilla San Bernardinon vuorilla järjestetyllä leirillä. Uiminen leirin altaassa yhdessä ystävien kanssa vaikutti täydelliseltä tavalta säikytellä tyttöjä ja viilentää samalla oloaan. Asiaan liittyi vain yksi pieni ongelma. Minä en osannut uida. Ei kuitenkaan huolta. Olin turvassa vedessä, kunhan jalkani ylettivät altaan pohjaan.
Aurinko paistoi lämpimästi, tytöt kiljahtelivat ja vesi tuntui suurenmoiselta, kun Kettu-nimisen mökin pojat mellastivat altaassa. Siinä vaiheessa, kun aloimme väsyä, paras ystäväni ehdotti, että yrittäisin sukeltaa köyden toiselle puolelle. Tiesin kyllä, että köysi erotti toisistaan altaan syvän ja matalan pään, mutta ystäväni väitti, että pystyisin kuitenkin koskettamaan altaan pohjaa heti köyden toisella puolella.
Vastustukseni heikkeni tilanteessa, johon liittyi paljon houkuttelua, yllytystä ja ylpeyden päälle käyvää painostusta, jollaista yksitoistavuotiaat pojat harrastavat. Lopulta sain vakuutettua itselleni, että pystyisin koskettamaan altaan pohjaa, sukelsin köyden toiselle puolelle – altaan siihen osaan, jota olin aiemmin vältellyt.
Sukellus sujui hienosti. Aloin nousta pintaan ja potkaisin jalkani alaspäin osuakseni altaan pohjaan. Se ei kuitenkaan ollut siellä! Sen sijaan jouduin paniikkiin. Pinnistelin saadakseni pääni vedenpinnan yläpuolelle, jotta voisin huutaa ystävälleni, joka seisoi vain metrin päässä altaan reunalla, mutta en pystynyt. Mikä vielä pahempaa, saatoin nähdä hänen nauravan tempulleni ilmeisen tietämättömänä vaaratilanteesta, johon olin joutunut.
Taistelin jälleen kaikin voimin vettä vastaan. Ilakoivia uimareita oli kaikkialla ympärilläni, mutta kukaan ei kiinnittänyt minuun huomiota; heillä ei ollut aavistustakaan, että olin hukkumaisillani. Juuri kun voimani alkoivat uupua, ystäväni ilme muuttui yhtäkkiä kuolemanvakavaksi. Hänelle valkeni, että olin todellisessa hädässä. Välittömästi hän hyppäsi altaaseen ja oli parissa sekunnissa vierelläni. Epätoivoisena tartuin kiinni hänen kaulastaan ja melkein hukutin meidät molemmat, mutta hän onnistui saamaan meidät turvaan altaan reunalle.
Ystäväni pelasti minut tuona päivänä, mutta hän ei ollut yksin. Jumala oli myös paikalla. Juuri häntä minä kiitin yhä uudelleen ja uudelleen illalla, kun henkäilin kömpelöitä rukouksia kiitollisena henkeni pelastamisesta.
Onko sinut pelastettu? En puhu nyt hukkumiselta pelastamisesta. Puhun synnistä pelastamisesta. Oletko miettinyt, miten siirtyisit pelkästä älyllisestä uskosta Jeesukseen Kristukseen pelastavaan suhteeseen hänen kanssaan, suhteeseen, jossa koet anteeksiannon menneisyytesi virheistä ja vastaanotat ikuisen elämän lahjan? Haluaisin kertoa viidestä askeleesta, jotka voit ottaa tänä päivänä ja jotka tuovat pelastuksen ulottuvillesi.
1. Tunnista avun tarpeesi
Raamattu kuvaa ihmisen tilaa näin: ”Ei ole yhtäkään vanhurskasta, ei yhtäkään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa. Kaikki ovat luopuneet ja käyneet kelvottomiksi. Ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei ainoatakaan – – sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta[.]” (Room. 3:10–12, 23.)
Syntiongelma on universaali. Kukaan ei ole siitä vapaa. Syntivirus on tarttunut jokaiseen mieheen, naiseen, poikaan ja tyttöön. Se on sataprosenttisen tappava virus. ”Sillä synnin palkka on kuolema – –.” (Room. 6:23.) Ensimmäinen askel pelastusta kohti tästä epätoivoisesta tilanteesta on sen tosiasian tunnistaminen, että sinä olet syntinen ja että sinun on omassa voimassasi mahdotonta vastustaa pahuuden voimaa tai pelastaa itsesi sen kohtalokkailta seurauksilta.
2. Ymmärrä, että Jumala rakastaa sinua ja haluaa pelastaa sinut
Monet ihmiset ovat varttuneet ajatellen, että Jumala on eräänlainen kosminen poliisi, joka vain odottaa saadakseen heidät kiinni synnistä voidakseen tuomita heidät helvetin kauheuksiin. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. Jumala on ”laupias Jumala, hän antaa anteeksi. Hän on kärsivällinen, ja hänen hyvyytensä ja uskollisuutensa on suuri. Hän on armollinen tuhansille ja antaa anteeksi pahat teot, rikkomukset ja synnit – –.” (2. Moos. 34:6, 7.)
Jumala ei halua rankaista meitä. Sen sijaan ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen.” (Joh. 3:16, 17.)
On totta, että Jumala vihaa syntiä. Miksi hän ei vihaisi? Synti on tappaja. Se erottaa meidät hänestä leikaten meidät irti elämän lähteestä. Jumala vihaa syntiä, mutta hän rakastaa syntisiä – sinua ja minua. Koska hän on myös oikeudenmukaisuuden Jumala, hänen täytyy rankaista synnistä. Juuri tässä pelastussuunnitelman mahtavuus tulee esille.
3. Katso Jeesukseen
Kuten minä tarvitsin pelastajaa tuona päivänä leirin uima-altaassa, me ihmiset tarvitsimme jonkun pelastamaan meidät hukkumasta syntiin. Tuo Pelastaja, Jumala, tuli ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa. Jeesus tuli osoittamaan Isän rakkauden ja toimimaan meidän syntiemme kantajana. Hän kantoi rangaistuksen meidän synneistämme ristillä. ”– – hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme. – – meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet. Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet.” (Jes. 53:4, 5.) Ellen White esitti asian näin: ”Kristusta kohdeltiin meidän ansiomme mukaan, jotta meitä voitaisiin kohdella hänen ansionsa mukaan. Hänet tuomittiin meidän syntiemme tähden, joihin hänellä ei ollut mitään osaa, jotta meidät voitaisiin vanhurskauttaa hänen vanhurskautensa tähden, johon meillä ei ole mitään osaa. Hän kärsi kuoleman, joka kuului meille, jotta me saisimme elämän, joka oli hänen.” (Ellen White, Alfa ja omega, osa 4, s. 16.)
4. Usko
Kun katselet Jeesusta kuolemassa ristillä ja tajuat, että hän kärsi tuon tuskan siksi, että sinä voisit pelastua, alat ymmärtää synnin rumuuden ja haluat saada anteeksiannon, puhdistuksen ja vapautuksen. Sinä tunnustat viheliäisyytesi Jumalalle ja kadut. Toisin sanoen sinä käännyt pois niistä asioista, jotka erottavat sinut hänestä. Kun teet tämän, sinä hyväksyt omalle kohdallesi Jumalan lupauksen, jonka mukaan hän ”antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä” (1. Joh. 1:9).
Sinä et pysty sovittamaan menneitä syntejäsi; sinä et pysty muuttamaan sydäntäsi etkä tekemään itsestäsi pyhää. Sen sijaan Jumala lupaa tehdä kaiken tämän sinun puolestasi Kristuksen kautta. Sinä uskot tuon lupauksen. Sinä tunnustat syntisi ja annat itsesi Jumalalle. Sinä valitset palvella häntä. Aivan yhtä varmasti kuin sinä teet tämän, aivan yhtä varmasti Jumala toteuttaa sinulle antamansa lupauksen. Usko, että saat anteeksiannon ja puhdistuksen – ja Jumala toteuttaa sen. Sinusta tulee ehjä samalla tavalla kuin halvaantuneesta, jolle Kristus antoi voiman kävellä, kun mies uskoi parantuneensa. Se on niin, jos uskot sen.
Pelastuksen kriteerit eivät ole muuttuneet. ”Usko Herraan Jeesukseen, niin pelastut – –.” (Ap. t. 16:31.)
5. Vastaanota ikuisen elämän lahja
Jos en olisi vastaanottanut ystäväni apua, kun hän hyppäsi altaaseen pelastamaan minua, olisin hukkunut. Samalla tavoin jokaisen meistä on vastaanotettava Kristus omana Vapahtajanamme, sillä muutoin hänen armotekonsa ristillä ei hyödytä meitä. Lääkkeestä, joka mahdollisesti pelastaa hengen, ei ole mitään hyötyä niin kauan kuin se on purkissa.
Luota siihen, että Kristus yksin pelastaa sinut. Eivät hyvät teot eikä uskonnollisuus voi pelastaa sinua. ”Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja.” (Ef. 2:8.)
Kristus ja ainoastaan Kristus pystyy sovittamaan sinun syntisi ja puhdistamaan sinut Jumalan edessä. Mene hänen luokseen rukouksessa nyt heti ja kerro hänelle, että olet valmis vastaanottamaan hänen täydellisen elämänsä oman syntisen elämäsi tilalle. Tunnusta syntisi ja vetoa lupaukseen, että ”kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi”. ”Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassaan. Jolla on Poika, sillä on elämä.” (Joh. 1:12; 1. Joh. 5:11, 12.)
Kiitän edelleen Jumalaa siitä, että hän on pelastanut minut. Etkö sinäkin antaisi hänen pelastaa itsesi?
Viisi askelta pelastukseen
Pelastus alkaa siitä, että Pyhä Henki vakuuttaa sinut syntisyydestäsi. Voit vastata ottamalla seuraavat viisi askelta:
- Myönnä tekemäsi vääryydet. Tätä nimitetään katumukseksi.
- Lue kertomus Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta Matt. 27:32–50.
- Kiitä Jeesusta siitä, että hän kuoli pelastaakseen sinut synneistäsi.
- Tunnusta nämä synnit, pyydä Jeesukselta anteeksiantoa ja lupaa hänelle, että teet parhaasi voittaaksesi syntisi.
- Lue kertomus Ap. t. 16:16–31 ja vetoa uskossa Jumalan lupaukseen, että hän on antanut sinulle anteeksi.
Nyt olet pelastettu.
– Signs of the Times / Randy Maxwell