Oikeus toteutuu

Vastauksia perusluonteisiin kysymyksiin tuhatvuotiskaudesta.

Sanasta ”millennium” (tuhatvuotiskausi) on tullut melko suosittu. Tämä nimitys esiintyy romaaneissa, sarjakuvissa, elokuvissa, musiikkialbumeissa, tietokonepeleissä, liikeyritysten ja järjestöjen nimissä. Millennium-bugiksi kutsuttu virhe ohjelmistoissa oli merkittävä puheenaihe ennen vuotta 2000. Tapahtumat ja paikat viittaavat millenniumiin, ja sillä on tärkeä rooli myös raamatullisessa teologiassa. Itse asiassa yksi seitsemännen päivän adventistien kirkkokunnan 28 perusluonteisesta opinkohdasta käsittelee tätä aihetta.
Minkälaisia asioita millen­niumiin liittyy, ja mikä on sen merkitys meille tänä aikana?

Asioiden ymmärtäminen

Sana ”millennium” tulee latinan kielen sanoista mille (tuhat) ja annus (vuosi). Sitä käytetään kuvaamaan Ilmestyskirjan 20. luvussa esiintyvää 1000 vuoden pituista aikakautta.¹ Kristityt eivät ole kuitenkaan koskaan päässeet yksimielisyyteen siitä, kuinka se tulisi ymmärtää.

Siitä ollaan yksimielisiä, että se liittyy Kristuksen valtakauteen, mutta sen luonteesta ja ajoituksesta ollaan erimielisiä. Jotkut ovat sitä mieltä, että tuhatvuotiskausi edeltää Kristuksen toista tulemista. Toiset tulkitsevat asian kuvaannollisesti ymmärtäen sen koko hänen ensimmäisen ja toisen tulemisensa väliseksi ajaksi. Lopuksi on vielä niitä, jotka esittävät tuhatvuotiskauden seuraavan Kristuksen toista tulemista ja edeltävän uutta taivasta ja uutta maata (Ilm. 21:1).

Tuhatvuotiskauden ajoitus määrää sen luonteen. Ne, jotka esittävät, että koko kristillinen aikakausi on tuhatvuotiskautta, ymmärtävät sen jatkuvan edistymisen aikana, jolloin ihmiset voivat kääntyä Jumalan puoleen ja kokea henkilökohtaisen ”ylösnousemuksensa”. Ne, jotka kannattavat ajatusta, että tuhatvuotiskausi on ennen Kristuksen takaisintuloa, ymmärtävät sen evankelioinnin aikakautena.

Adventistit tulkitsevat tuhatvuotiskauden tarkoittavan ajanjaksoa Kristuksen toisen tulemisen jälkeen. Tuhatvuotiskauden aikana maa on autio, eikä maan päällä ole elossa olevia ihmisiä. Silloin on Paholaisen ja pahojen kuolleiden tuomion aika. Tuhatvuotiskauden jälkeen kadotetut herätetään kuolleista. Paholainen huijaa heidät (Ilm. 20:5, 7, 8, 13) hyökkäämään uutta Jerusalemia vastaan (jae 9), joka tällä välin on laskeutunut taivaasta (Ilm. 21:2). Pahat tuomitaan (Ilm. 20:11–13) ja tuhotaan (jakeet 9, 10, 14, 15). Jumala puhdistetaan kaikista epäilyksistä maailmankaikkeuden edessä. Lopuksi alkaa uuden paratiisin aika, kun pelastussuunnitelma on täytetty.

Raamattu ei tue ajatusta, jonka mukaan tuhatvuotiskausi merkitsisi toista tilaisuutta parannuksen tekemiseen. Se on vaarallinen käsitys niiden kannalta, jotka eivät tee ratkaisua Jeesuksen puolelle tässä elämässä.

Tuhatvuotiskauden milloin ja mitä

Ilmestyskirjan 20. luvun asiayhteys sallii meidän määritellä tuhatvuotiskauden ajoituksen. Ilmestyskirjan toinen osa, joka alkaa 15. luvusta, noudattaa suurilta osin kronologista järjestystä ja sisältää vain muutamia rinnakkaisia tekstijaksoja.

Ilmestyskirjan 15. luku muodostaa johdannon seitsemälle vitsaukselle (Ilm. 15:1, 7). Vit­saukset kuvaillaan Ilmestyskirjan 16. luvussa. Kuudennen vitsauksen yhteydessä mainitaan lohikäärme, peto ja väärä profeetta (Ilm. 16:13). Ne muodostavat lopunajan Babylonin ja valmistautuvat Harmageddonin taisteluun (jakeet 14, 16), samalla kun idän kuninkaat, Jeesus ja hänen sotajoukkonsa ovat juuri tulemaisillaan (jae 12). Seitsemännen vitsauksen myötä Babylon tuomitaan ja hajotetaan kolmeen osaan (jae 19).

Ilmestyskirjan 17. ja 18. luku kuvailevat yksityiskohtaisemmin seitsemättä vitsausta keskittyen Babylonin tuomitsemiseen portoksi ja suureksi kaupungiksi. Harmageddon seuraa mainintaa Karitsan häistä (Ilm. 19:7, 8). Jeesus, joka ratsastaa sotajoukkojensa seuraamana valkoisella hevosella, kukistaa Babylonin (jakeet 11–21). Tämä on symbolinen kuvaus Kristuksen toisesta tulemisesta.² Lohikäärme elää edelleen, mutta peto ja väärä profeetta päätyvät tuliseen järveen (jae 20). Lohikäärme kahlehditaan syvyyteen tuhanneksi kirjaimelliseksi toimettomuuden vuodeksi (Ilm. 20:1–3).

Millennium merkitsee siis todellista tuhannen vuoden aikakautta, joka seuraa Kristuksen toista tulemista. Ensimmäinen ja toinen ylösnousemus ennen tuhatvuotiskautta ja sen jälkeen ovat todellisia ylösnousemuksia, joita ei tule hengellistää (jakeet 4–6).³

Ilmestyskirjan 20. luvun rakenne

Ilmestyskirjan 20. luvun kolme ensimmäistä jaetta kuvaavat aikaa tuhatvuotiskauden alussa. Jakeissa 4–6 mainitaan Kristuksen hallitsevan yhdessä kaikkien aikojen pelastettujen kanssa taivaassa tuhatvuotiskauden aikana.

Loppuosa luvusta käsittelee tapahtumia taivaallisen oikeudenkäynnin jälkeen (jakeet 7–15). Tapahtumat esitetään kahdessa tekstikatkelmassa, joista ensimmäinen keskittyy hyökkäykseen uutta Jerusalemia vastaan ja pahojen, myös Paholaisen, häviöön. Toinen tekstikatkelma kuvailee taivaallista oikeudenkäyntiä ja tuomion toimeenpanoa. Molemmat osiot päättyvät viittaukseen tulisesta järvestä.

Näin ollen ne ovat rinnakkaisia; niiden tapahtumia ei pidä ymmärtää ehdottoman kronologisina.

Mikä merkitys tällä on nykyaikana?

Näen viisi tärkeää kohtaa, jotka tekevät tuhatvuotiskautta käsittelevästä opetuksesta merkityksellisen meille tämän ajan ihmisille.

1. Tuhatvuotiskausi liittyy Jeesukseen⁴ ja hänen hallituskauteensa, jossa pelastetut ovat osallisina. Kuninkaiden kuninkaana Jeesus on mukana viimeisissä tapahtumissa. Meidän Luojamme ja Vapahtajamme on myös tuomari. Mitä todennäköisimmin juuri hän istuu suurella valkealla valtaistuimella (Ilm. 20:11), maailmankaikkeuden Herra, joka rakastaa meitä syvästi.
2. Tuhatvuotiskausi tarjoaa vastauksen syvään oikeudenmukaisuuden kaipaukseemme. Se merkitsee pahuuden loppumista maailmassa, jossa epäoikeudenmukaisuus yleensä voittaa. Jumala puuttuu asioihin lastensa puolesta, ja tuomio pannaan toimeen. Oikeusprosessi tuo mukanaan syvällisemmän ymmärryksen Jumalan rakkautta, pyhyyttä ja oikeudenmukaisuutta kohtaan samoin kuin synnin inhottavuutta kohtaan, jolloin Jumalan luonne puhdistetaan epäilyksistä.
3. Tuhatvuotiskausi on välttämätön pelastussuunnitelman saattamiseksi valmiiksi siten, että synti ei enää hallitse Jumalan luomakuntaa. Lunastetut tulevat arvostamaan saamaansa pelastusta ja ikuista yhteyttä Jumalan kanssa vielä suuremmassa määrin kuin nyt, ja he ylistävät häntä kautta ikuisuuden.
4. Tuhatvuotiskausi opettaa meitä olemaan lykkäämättä ratkaisuamme Jumalan puolelle. Tämän elämän jälkeen ei kukaan saa toista tilaisuutta.
5. Tuhatvuotiskausi auttaa lunastettuja ymmärtämään, miksi Jumala ei voi pelastaa kaikkia heidän rakkaitaan. Jumala kuitenkin lohduttaa lunastettuja ja ”pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen” (Ilm. 21:4).

Yhteenveto

Tuhatvuotiskausi ei ole maanpäällisen rauhan aikakausi vaan Jumalan lopullinen tuomio, joka ei kuitenkaan suoraan koske Jumalan lapsia. Tuhatvuotiskausi vakiinnuttaa oikeudenmukaisuuden ja merkitsee Jumalan kirkkauden valtakunnan alkua. Ne, joiden nimet on kirjoitettu elämän kirjaan (Ilm. 20:12), voivat iloita siitä, että tuhatvuotiskauden myötä tämän maailman aika päättyy ja uusi aika sarastaa – ikuinen, vertaansa vailla oleva aika Jumalan seurassa.

– Adventist World / Ekkehardt Müller

¹ Lisätietoa aiheesta löytyy esim. Eric Claude Websterin artikkelista ”The Millennium”, Handbook of Seventh-day Adventist Theology, toim. Raoul Dederen (Hagerstown, Md.: Review and Herald Pub. Assn., 2000), s. 927–946.
² Katso Brian K. Blount, Revelation (Louisville, Ky.: Westminster John Knox, 2009), s. 349; Grant R. Osborne, Revelation (Grand Rapids: Baker, 2002), s. 679.
³ Jae 5b viittaa ylösnousemukseen jakeessa 4.
⁴ Vrt. Stephen Smalley, The Revelation of John: A Commentary on the Greek Text of the Apocalypse (Downers Grove, Ill.: InterVarsity, 2005), s. 516.