Tuhatvuotiskausi ja synnin loppu
Tuhatvuotiskausi ja synnin loppu
Tuhatvuotiskausi on Kristuksen ja hänen pyhiensä hallitusaikaa taivaassa ensimmäisen ja toisen ylösnousemuksen välillä. Tuona aikana jumalattomat kuolleet tuomitaan. Maapallo on tuon ajan täydellisen hävityksen tilassa ilman ainuttakaan elävää ihmistä, Saatanan ja hänen enkeleittensä asuttamana. Tuhatvuotiskauden päättyessä Kristus laskeutuu pyhiensä ja pyhän kaupungin kanssa taivaasta maan päälle. Silloin herätetään jumalattomat kuolleet, jotka Saatanan ja hänen enkeleittensä kanssa piirittävät kaupungin, mutta tuli lankeaa taivaasta ja kuluttaa heidät sekä puhdistaa maan. Siten koko maailmankaikkeus vapautetaan synnistä ja syntisistä ainaiseksi. (Jer. 4:23–26; Hes. 28:18–19; Mal. 3:19; 1. Kor. 6:2–3; Ilm. 20; 21:1–5.)
Oikeus toteutuu
Vastauksia perusluonteisiin kysymyksiin tuhatvuotiskaudesta.
Mitä Raamattu sanoo tuhatvuotiskaudesta
Mitä tuhatvuotiskauden aikana tapahtuu ja miksi?
Tuhannen vuoden oikeuskäsittely
Kahden ylösnousemuksen välissä on tuhannen vuoden ajanjakso taivaassa.
Näköpiiristä kadotettu kadotus
Väärät käsitykset helvetistä piinaavat kristittyjäkin. Raamattu tarjoaa lohtua.