Mitä Raamattu tarkoittaa nimittäessään Jeesusta ”Jumalan Pojaksi”?
Kristuksen nimen merkitys on ollut vakavan väittelyn aihe kristittyjen parissa. Perusluonteisin tulkinta on, että ihmiseksi tullut Herra syntyi neitsyt Mariasta ja että häntä tuli nimittää Jumalan Pojaksi (Luuk. 1:32; 1. Joh. 5:18). Kertoessani omasta käsityksestäni toivon kannustavani lukijoita jatkamaan aiheen tutkistelua.
1. Jumalan poika / Jumalan pojat: Vanhassa testamentissa ilmaus ”Jumalan poika, pojat / Jumalan lapset” tarkoittaa kolmenlaisia olentoja. Taivaallisia olentoja, jotka kohtasivat Herran jumalallisessa neuvonpidossa, nimitetään ”enkeleiksi” (Hepr., ”Jumalan pojat” Job 1:6; 2:1). Raamattu kertoo, että luomisen hetkellä ”Jumalan pojat huusivat ääneen iloaan” (Job 38:7). Jumalan kansaa nimitetään seuraavasti: ”Te olette Herran, Jumalanne, lapsia.” (5. Moos.14:1; katso myös Hoos. 2:1; Jes. 45:11.) Heistä tuli Jumalan lapsia luomisen ja lunastuksen kautta (2. Moos. 4:22, 23). Lisäksi Israelin kuningasta kutsuttiin ”Jumalan pojaksi” (esim. 2. Sam. 7:14). Jumala nimitti kuningasta ”esikoisekseen” (Ps. 89:28; vrt. Ps. 2:7). Näissä tapauksissa sanaa ”poika” käytetään kuvaannollisesti. Taivaalliset olennot ovat Jumalan poikia luomisen kautta; Jumalan kansaan kuuluvat ovat Jumalan lapsia luomisen ja lunastuksen kautta; ja kuninkaasta tulee Jumalan poika, kun hänet valitaan kuninkaaksi. Raamatussa Jumalalla ei ole lapsia luonnollisen sikiämisen ja syntymän kautta.
2. Kristus on ikuisesti Poika: Kristus on Jumalan ikuinen Poika. Paavali kirjoitti, että ”kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti tänne Poikansa. Naisesta hän syntyi – –.” (Gal. 4:4.) Kristus oli Jumalan Poika ennen kuin hän syntyi naisesta. Ennalta olemassa olleen Pojan välityksellä Jumala ”on luonut maailmat” (Hepr. 1:2). Kristuksen asema poikana on ainutlaatuinen. Uskovat ovat hengellisesti syntyneet Jumalasta Jumalan lapsiksi, mutta Pojan ei ole koskaan kuvattu syntyneen hengellisesti Jumalasta; hän on Poika, joka tuli suoraan Isän luota (Joh. 16:28). Hänellä on elämä itsessään ja hän on tahdoltaan (Joh. 14:31; 15:10), luonteeltaan (Joh. 14:8–11), tarkoitusperiltään (Joh. 15:16; 16:15; 17:4–8) ja olemukseltaan (Joh. 8:58) yhtä Isän kanssa. Siitä huolimatta hän on erillinen persoona. Me käsittelemme siis vertauskuvallista sanan ”poika” käyttöä.
3. Vertauskuvallinen merkitys: Ihmiskunnassa käsite lapsi välittää joitakin ilmeisiä ajatuksia.
- Ensiksi, se tarkoittaa, että lapsi on luonteeltaan samanlainen kuin vanhempansa; he ovat ihmisiä. Kun Kristusta nimitetään ”Jumalan Pojaksi”, meille kerrotaan, että hän on Isän tavoin jumalallinen olento (Joh. 5:18).
- Toiseksi, lapsi voidaan erottaa vanhemmistaan eli hän on erillinen yksilö. Vertauskuva Kristuksesta Jumalan Poikana tarkoittaa, että vaikka Kristus ja Isä ovat luonteeltaan samanlaisia, he ovat erillisiä persoonia. Se tarkoittaa sitä, että jumaluudessa on monta persoonaa.
- Kolmanneksi, vanhempien ja lasten välinen suhde on ainutlaatuinen. Heidän yhteytensä on käytännöllisesti katsoen järkähtämätön. Näin ollen vertauskuva symboloi osuvasti jumaluuden jäsenten välistä syvää ykseyttä (Joh. 17:5).
- Neljänneksi, ihmislapsi tulee vanhemmistaan luonnollisen syntymän kautta. Jumaluuden tapauksessa Poika kuitenkin tuli Isän luota, ei Jumalasta alkunsa saaneena tai luonnollisen syntymän kautta vaan suorittamaan luomis- ja lunastustyön (Joh. 8:42; 16:28). Raamatusta ei löydy minkäänlaista tukea ajatukselle, että Poika olisi Isästä syntynyt, ikuinen toinen sukupolvi. Poika tuli Isän luota, mutta ei syntynyt hänestä.
- Viidenneksi, ajatusta isästä ja pojasta ei voida kirjaimellisesti soveltaa jumalalliseen Isän ja Pojan suhteeseen. Poika ei ole luonnollinen, kirjaimellinen Isän Poika. Luonnollisella lapsella on alkunsa, kun taas jumaluudessa Poika on ikuinen. Termiä ”Poika” käytetään vertauskuvallisesti, kun sitä sovelletaan jumaluuteen. Se ilmaisee ajatuksen persoonien erillisyydestä jumaluudessa sekä käsityksen samanlaisesta luonteesta ikuisen, rakastavan suhteen kontekstissa.
Ellen White kirjoitti: ”Herra Jeesus Kristus, jumalallinen Jumalan Poika, on ollut olemassa kautta ikuisuuden, omana erillisenä persoonanaan, ja kuitenkin hän on yhtä Isän kanssa.” (Selected Messages, osa 1, s. 247) Tämä lausunto tekee yhteenvedon vertauskuvan päätarkoituksesta.
– Adventist World / Ángel Manuel Rodríguez