Kaipaatko isää, isiä, johon ei tarvitse pettyä? Joka ei unohda syntymäpäivääsi. Joka ei huuda sinulle tai lyö humalapäissään. Joka ei sulje työhuoneensa ovea nenäsi edestä. Joka on ylpeä sinusta ja josta voit ylpeänä sanoa: Minun isini!
Miten usein olet kuullut ilmaisun ”Isämme, joka olet taivaissa”? Luultavasti monesti, jos olet kasvanut kristityssä ympäristössä. Entäpä, mitä sanoisit ilmaisusta ”taivaan Isi”? Voisitko kuvitella kutsuvasi Jumalaa ”Isiksi”? Tuntuuko se vieraalta, ehkä hiukan epäsopivalta? Liian tuttavalliselta? Saattaa tuntua hieman kankealta alkaa kutsua ”taivaallista Isää” ”Isiksi”.
Näin Jeesus kuitenkin kutsui Jumalaa!
Tehdessään kuolemaa ristillä, kun hän oli haavoittuvimmillaan ja hänen tuskansa olivat pahimmillaan, Jeesus kutsui Jumalaa huutaen: ”Abba!” Tuon ajan kielenkäytössä ”abba” oli sana, jota pieni lapsi käytti isästään. ”Isi” on luultavasti tarkin nykysuomen käännös ”abbasta”.
Isäsi on elämäsi tärkein mies. Tunsitpa hänet tai et, olipa hän kasvattanut sinut tai ei, olipa hän sinulle hyvä isä tai ei, isällä on merkitystä! Ajattelet häntä ehkä usein. Kenties kaipaat hänen hyväksyntäänsä. Mietit, ajatteleeko hän sinua. Ehkä sinulla on lämpimiä muistoja matkoista näyttelyihin ja kertomuksista nukkumaan mennessä. Isäsi saattaa olla biologinen isäsi, isäpuolesi tai adoptioisäsi, joka astui elämääsi mieheksi, jota tarvitsit. Olipa sinulla millainen isä tahansa, hän tulee aina olemaan osa sinua.
Poikani syntymään liittyi paljon ongelmia. Hän syntyi kaksi kuukautta etuajassa, ja olin itse hyvin sairas. Kuitenkin sillä samalla minuutilla, kun vauvamme saapui maailmaan, mieheni meni hänen kanssaan vastasyntyneiden teho-osastolle. Hän istui siellä tunti toisensa jälkeen. Jos hän ei ollut vuoteeni vierellä, hän istui keskoskaapin vieressä katsellen poikaansa. Mieheni ei saanut koskea vauvaan, joten hän vain istui tämän lähellä tarjoten hiljaista, vakaata rakkauttaan.
Minulla on kuvia puolisostani kumartuneena keskoskaapin ylle katselemaan pientä 1,8 kg:n painoista poikaansa. Hänen silmistään loistaa suuri rakkaus! Hän kertoi minulle myöhemmin: ”Samalla hetkellä, kun näin pojan hänen synnyttyään, tiesin, että antaisin tarvittaessa henkeni hänen edestään.” Hänestä oli tullut isi!
Pelottava isä
Kaikilla ei ole isää, johon he voisivat luottaa. Joillekin meistä ajatus isästä on pelottava ja epämiellyttävä. Ehkä isäsi kohteli sinua huonosti. Ehkä hän suhtautui sinuun välinpitämättömästi ja kiinnitti enemmän huomiota televisioon kuin sinuun. Ehkä riitelit hänen kanssaan, ettekä koskaan sopineet erimielisyyttänne. Ehkä isäsi sanoi asioita, jotka haavoittivat sinua niin syvästi, ettet koskaan täysin toipunut niistä. Kaikkien kokemus isästään ei ole myönteinen!
Täydellinen isä
Jumala on täydellinen isä. Raamattu kertoo, että ”Jumala on rakkaus” (1. Joh. 4:8). Jumalan rakkaus on puhdasta, väärentämätöntä, epäitsekästä, anteliasta ja täydellistä. Oletko joskus nähnyt televisiossa ihanan täydellisiä TV-isiä? Oletko nähnyt, miten he nauravat lastensa kanssa, vievät heitä kävelylle, leikkivät heidän kanssaan ja nostavat heidät maasta, kun he kaatuvat? Oletko joskus ajatellut: ”Toivoisinpa, että oma isäni olisi ollut tuollainen”?
Raamattu sanoo: ”Vaikka isä ja äiti minut hylkäisivät, Herra pitää minusta huolen.” (Ps. 27:10.) Joskus maalliset vanhemmat pettävät luottamuksemme. Maalliset isät tekevät virheitä, tulevat riippuvaisiksi päihteistä, jotka saavat heidän elämästään yliotteen, eivätkä pysty olemaan isiä, jollaisia heidän tulisi olla. Asiat eivät aina suju niin kuin haluaisimme. Meidän ei kuitenkaan tarvitse pettyä Jumalaan. Jumala ei koskaan unohda syntymäpäivääsi. Hän ei koskaan huuda sinulle, juo itseään humalaan, hylkää sinua tai uppoudu työhönsä niin, ettei hänellä olisi aikaa sinulle. Hän ei koskaan lyö sinua. Hän ei koskaan käytä sinua hyväkseen. Hän ei koskaan käännä sinulle selkäänsä. Jumala on se täydellinen isi, jota sinulla ei ole koskaan ollut.
Aikuisina me kaipaamme isiltämme eniten heidän hyväksyntäänsä. Haluamme heidän katsovan elämäämme, saavutuksiamme ja menestystämme ja olevan meistä ylpeitä! Haluamme heidän sanovan: ”Tuo on minun lapseni!” Haluamme kuulla heiltä, että olemme pärjänneet hienosti. Joskus emme saa tätä maallisilta isiltämme. Joskus odotamme koko elämämme yhtä hyväksyvää kommenttia! Jumala ei kuitenkaan ole tällainen.
Jumala teki sinut
Pohdi tätä: Jumala loi sinut. Hänen sinulle antamansa geenit määrittelivät hiustesi värin, rotusi, pituutesi ja jopa sen, pitäisitkö enemmän makeasta vai suolaisesta. Hän punoi huolellisesti yhteen vahvuutesi sinulle haasteellisten puolien kanssa luodakseen sen ainutlaatuisen yhdistelmän, joka tekee sinusta juuri sinut. Et ollut vahinko. Sinut luotiin, koska Jumala halusi sinun olevan olemassa. Kun hän oli luonut sinut, hän rikkoi muotin. Olet ainoa laatuasi, ja Jumala on pelkästään ylpeä siitä, millainen olet.
Emme aina ajattele, että Jumala olisi meistä ylpeä. Tiedämme, mitkä asiat olemme sotkeneet. Tiedämme, millaisia pieniä likaisia salaisuuksia kannamme mukanamme, ja ihmettelemme: ”Mitä syytä Jumalalla olisi olla ylpeä tällaisesta sekoilijasta?”
Ajattele asiaa näin: isä näkee lapsensa, jolla on naarmuja polvessa, likainen naama, repeytynyt paita ja kyyneliä poskillaan.
Ensimmäiseksi isä ajattelee: ”Mitä on tapahtunut? Onko lapseni kunnossa? Onko hän satuttanut itsensä? Voinko lohduttaa häntä?” Sitten hän nostaa lapsensa syliin ja halaa tätä. Hän pyyhkii kasvoilta kyyneleet ja poimii hiuksista risut. Onko hän häpeissään siitä, miltä lapsi näyttää? Ei! Hän näkee lian läpi! Hän tietää, että lapsi on kunnon kylvyn jälkeen puhdas ja onnellinen. Hän tietää, että joskus lapset saavat naarmuja. Siksi heillä on isät, jotka siistivät heidät. Isä on ylpeä lapsestaan. Hän rakastaa tätä!
Jumala ymmärtää sinua
Jumala tietää, mitä olet joutunut kokemaan. Hän tietää, miten olet ponnistellut. Hän tietää, missä asioissa olet hyvä, ja hänestä on ihanaa nähdä sinun menestyvän. Hän huomaa, kun teet asioita oikein. Hän ymmärtää, että tarvitset aikaa oppimiseen etkä onnistu kaikessa heti ensimmäisellä yrittämällä. Hän katselee, kun yrität ja ponnistelet, ja kun viimein onnistut, hän osoittaa sinua ja sanoo: ”Tuo on minun lapseni!” Jumala on sinusta ylpeä!
Lapsi nauttii hyppimisestä. Hän kiipeää huonekalujen päälle hypätäkseen alas. Hän hyppää lätäköihin läiskyttääkseen vettä. Hän ottaa vauhtia ja hyppää nähdäkseen, miten korkealle pääsee. Hyppiminen on mukavaa! Tiedätkö, mikä on kuitenkin vielä mukavampaa? Kun isä ottaa kiinni käsistä ja heilauttaa lapsen ilmaan hänen hypätessään! Se vasta hauskaa onkin!
Juuri näin Jumala haluaa tehdä sinulle. Hän haluaa olla sinulle Isi. Hän haluaa pyyhkiä kyyneleesi ja kylvettää sinut kunnolla, jotta pääsisit eroon kaikesta kuonasta ja roskasta. Hän haluaa halata sinua ja viettää aikaa kanssasi. Hän kuulee, kun naurat, ja hän pitää sinua sylissään, kun itket. Hän opettaa sinulle asioita, joita et vielä osaa tehdä. Hän on Isi ja sinä olet hänen rakas lapsensa!
Jumalan mielestä olet uskomattoman upea. Hän kerskailee sillä, millainen olet. Hän esittelee kuvaasi muille. Hän katselee sinua, kun nukut. Kun hyppäät, hän on paikalla kädet levällään. Hän haluaa sinun ottavan häntä kädestä, jotta hän voi lennättää sinut ilmaan!
Sellainen on Jumala – Isi, joka sinulla on taivaassa!
– Signs of the Times / Patty Froese Ntihemuka