Ihminen ja ihmisluonto

Mies ja nainen tehtiin Jumalan kuvaksi, yksilöiksi, joilla on kyky ja vapaus ajatella ja toimia. Vaikka heidät luotiin vapaiksi olennoiksi, joista kukin on ruumiin, mielen ja hengen jakamaton ykseys, he ovat riippuvaisia Jumalasta, joka antaa heille elämän ja hengen sekä kaiken muun. Kun ensimmäiset esivanhempamme olivat tottelemattomia Jumalalle, he kielsivät riippuvuutensa hänestä ja lankesivat korkeasta asemastaan. Heissä oleva Jumalan kuva turmeltui, ja heistä tuli kuolevaisia. Heidän jälkeläistensä osana on tämä langennut luonto ja siitä johtuvat seuraukset. He ovat synnynnäisesti heikkoja ja pahaan taipuvia. Kuitenkin Kristuksessa Jumala sovitti maailman itsensä kanssa, ja Hengellään hän palauttaa ennalleen syntiään katuviin kuolevaisiin ihmisiin heidän Tekijänsä kuvan. Heidät on luotu Jumalan kunniaksi ja kutsuttu rakastamaan häntä ja toisiaan sekä pitämään huolta ympäristöstään. (1. Moos. 1:26–28; 2:7, 15; 3; Ps. 8:4–9; 51:7, 12; 58:4; Jer. 17:9; Ap. t. 17:24–28; Room. 5:12–17; 2. Kor. 5:19–20; Ef. 2:3; 1. Tess. 5:23; 1. Joh. 3:4; 4:7–8, 11, 20.)