Sapatti on jokaviikkoinen lahja meille Jumalalta. Tehdään silloin iloa tuottavia asioita yhdessä!
Oli perjantai-iltapäivä Jerusalemissa, ja sapatti oli kohta alkamassa. Länsimuurin lähellä sijaitseva aukio täyttyi ihmisistä, naurusta ja musiikista. Sitten alkoi kuulua kaunis sävelmä, sapattilaulu. Kymmenisen tyttöä piti toisiaan kädestä tanssien, kierrellen, hymyillen ja laulaen yhdessä. Ilmapiiri kupli silkkaa iloa, ja tyttöjen riemu oli tarttuvaa. Sapatti oli alkanut, ja he olivat tulleet toivottamaan sen tervetulleeksi viikon iloisimpana päivänä.
Myöhemmin kerroin kokemuksesta juutalaiselle työtoverilleni. ”Joillekin meistä sapatti on vain velvollisuuksien päivä, päivä jolloin on noudatettava kaikkia sääntöjä”, hän sanoi, ”mutta sapatti tekee kauneinta työtään elämässämme, kun löydämme sen syvällisimmät ilonaiheet.”
Ilon löytäminen
Mitä ovat ”ilonaiheet”? Miksi meille on tärkeää nimittää sapattia ”ilon päiväksi”? Millä tavalla Jumala haluaa meidän kokevan hänen sapattinsa ilot?
”Jos et polje tomuun sapattia etkä aja omia etujasi minun pyhänä päivänäni, jos nimität sapattia ilon päiväksi ja Herran pyhää päivää kunnian päiväksi, jos kunnioitat sitä niin, ettet kulje omilla asioillasi, et käy kauppaa etkä aja omia etujasi, silloin saat iloita Herrasta. Minä annan sinun kulkea kaikkien vuorten yli, ja olet saava elantosi isäsi Jaakobin perintömaasta.” (Jes. 58:13, 14.) Miten me voimme viettää riemullisia sapatteja ilman vaaraa siitä, että teemme ”kuten haluamme”?
Eedenin ilot
Kuvittele Aadamia ja Eevaa Eedenin puutarhassa viettämässä ensimmäistä sapattiaan toistensa ja Jumalan seurassa. He kokevat iloa sen kaikissa ulottuvuuksissa. He heräävät yhdessä, iho ihoa vasten toistensa sylissä katsoen toisiaan kasvoihin ja tutustuen yhä paremmin kaikkiin yksityiskohtiin. Sitten Jumala kutsuu heidät aamiaiselle, lempihedelmistään – joista jokainen on ainutlaatuinen ja mehukas tihkuen ruusunpunaista ja kultaista makeutta – muodostuvalle piknikille. Heidän jalkansa tuntevat aamukasteen kostuttaman ruohon raikkauden, ja ilma on täynnä tuhannen erilaisen linnun laulua. Niistä muodostuu täydellisesti yhteen sointuva kuoro. Jokaisella henkäyksellään Aadam ja Eeva aistivat liljojen ja ruusujen tuoksun. Jumala hymyilee, ojentaa kätensä ja johdattaa heidät juuri luomansa maailman tuhannen ihmeen äärelle. Puhtaimman ilon sapatti.
Monimutkaiset ilot
Jokainen meistä löytää iloa eri asioista, eri tavoin, eri aikoina. Joskus etsimme iloa ilon vuoksi tietäen, että se löytyy polun päättyessä metsässä olevan vesiputouksen välkehtivään pitsiin tai katsoessamme ystävän kasvoihin ja havaitessamme hänen rakkautensa. Joskus ilo pääsee yllättämään meidät, kun huomaamme pikkuriikkisen kukan karun kallion halkeamassa tai näemme miekkavalaan kaaren sen hypätessä ilmaan valtamerestä.
Ilo on monimutkainen aistikokemus – niin kuin ihme, johon on sekoittunut riemua ja kiitollisuutta. Se nostaa mielialaamme ja säkenöi sydämessämme. Saatamme ilahtua uusista käsitteistä, tuoreista Jumalan luonnetta koskevista näkemyksistä tai korkealle kohoavista ylistyslauluista. Voimme kokea iloa rakastavan ihmissuhteen lämpimässä, sanattomassa yhteisymmärryksessä. Saatamme ilahtua, kun tuttu raamatunkohta avautuu meille paljastaen aarrearkkunsa ja ripotellen uusia rikkauksia eteemme. Linnunrata, vastasyntynyt vauva, revontulet, lumihiutale, mukillinen höyryävän kuumaa kaakaota kylmänä iltana ja liekkien tanssi nuotiossa tuovat meille iloa.
Jumala täytti maailman kaikilla mahdollisilla värisävyillä ja lukemattomilla erilaisilla muodoilla, tuoksuilla, mauilla ja äänillä vain tuottaakseen meille iloa. Osallistuaksemme tästä ilosta meidän on hidastettava vauhtiamme, katseltava maailmaa ihmeen linssien läpi ja koettava Jumalan luomakunta kaikilla aisteillamme. Ilo merkitsee tietoisuutta Jumalan meitä kohtaan tunteman rakkauden monista kauniista näkökulmista, suhteestamme toisiin ihmisiin ja luonnollisesta ympäristöstämme.
Sapatti on jokaviikkoinen lahja Jumalalta. Aika auttaa meitä hidastamaan vauhtiamme ja kokemaan ne ilot, jotka hän haluaa jakaa kanssamme. Sapatti merkitsee aikaa pysähtyä, hengähtää ja kokea Jumalan luomakunta sen kaikessa monimuotoisuudessa ja vaikuttavuudessa. Jos emme koe sapattia ilon kautta, sitä voisi verrata siihen, jos saisimme maalauksen maailman suurimmalta taiteilijalta ja jättäisimme sen paketoituna ullakolle sen sijaan, että ripustaisimme sen seinälle, jolloin voisimme nauttia sen kauneudesta.
Iloa – mutta ei omaksi huviksemme
Kuinka voimme viettää sellaisia iloisia sapatinpäiviä, joita Jumala haluaa meidän kokevan, hankkimatta vain itsellemme mielihyvää tai hoitamatta omia asioitamme? Kun sapatti on ilon päivä, asetamme Jumalan etusijalle, emme itseämme. Saamme suurinta iloa keskittymällä häneen ja hänen luomakuntaansa, palvomalla häntä ja kiittämällä häntä kaikista siunauksista, joita hän jakaa meille niin runsain mitoin. Teemme suhteestamme häneen tärkeimmän asian, ja hänen meitä kohtaan osoittamansa rakkaus innostaa meitä jakamaan sitä myös toisille. Kokemamme ilo on luonnollinen seuraus siitä, että asetamme Jumalan ensimmäiseksi elämässämme. Se ei tarkoita sitä, että me emme muuten tuntisi iloa, vaan että saamme suurimman ilon osaksemme laittamalla elämämme asiat Jumalan haluamaan tärkeysjärjestykseen. ”Jumalani, minä täytän mielelläni [ilolla] tahtosi, sinun lakisi on minun sydämessäni.” (Ps. 40:9.)
Erilaisia ilonaiheita
Jokainen kokee ilon eri tavalla. Jarkko menee mielellään lammelle pyydystämään erilaisia pieniä järvessä eläviä olioita purkilla, jossa on metallilangasta tehty kahva. Isoisä nauttii saadessaan istua kuistilla lukemassa innoittavaa kirjaa. Kati kokoaa kukkakimppuja puutarhastaan ja vie niitä hoitokotiin. Markku valokuvaa puita. Pekka haluaa leikkiä Niilon kanssa puisilla eläimillä. Susanna kirjoittaa kirjeitä ihmisille, jotka eivät pääse kirkkoon. Veikko kirjoittaa blogia hengellisistä kokemuksistaan. Annasta on mukava keksiä luovia tapoja esittää raamatunkertomuksia lapsenlapsilleen.
Kokeilkaamme, mitä tapahtuu, kun asetamme Jumalassa iloitsemisen sapattiemme keskeiseksi kriteeriksi ”omista velvollisuuksistamme huolehtimisen” sijaan.
Elintärkeä ilo
Iloisten sapatinpäivien ei ole tarkoitettu olevan satunnaista luksusta. Jumala halusi sapattien olevan meidän hengellisen kokemuksemme elintärkeitä ainesosia. Jeesus sanoi tulleensa maan päälle, jotta me saisimme ”elämän, yltäkylläisen elämän” (Joh. 10:10). Hän tahtoo, että meidän elämämme on yltäkylläistä – ääriään myöten täynnä hyviä ja iloisia kokemuksia. Paavali kuvaili, mitä Pyhä Henki tuo elämäämme – myönteistä ja ilon täyttämää Hengen hedelmää, jota ovat ”rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä” (Gal. 5:22, 23).
Ilolla on positiivinen vaikutus elämäämme. Ilon hetket tuovat meille onnea, rauhoittavat meitä, innoittavat ajattelemaan toiveikkaasti ja auttavat meitä paranemaan emotionaalisesta kivusta, jonka rikkinäisessä maailmassa eläminen aiheuttaa. Kun sapatinpäivämme ovat miellyttäviä, ne voivat tehdä koko viikostamme paremman muistellessamme edellisen sapatin ihmeitä ja odottaessamme seuraavan iloja.
Silloinkin, kun kohtaamme rankkoja haasteita, voimme kaikesta huolimatta tehdä tietoisen valinnan tuntea sapatin iloa. Kerää joitakin yksinkertaisia asioita, jotka täyttävät sinut ilolla ja auttavat sinua kokemaan entistä miellyttävämpiä sapatinpäiviä:
- Kokoelma innoittavia raamatunjakeita
- Ylistyslauluja ja harrasta musiikkia sisältävä soittolista tai muutama CD-levy
- Pino innoittavia kirjoja
- Karttoja, joihin on merkitty lempireittisi sapatin kävelyretkiä varten
- Kokoelma luonnosta keräämiäsi pilaantumattomia löytöjä, jotka täyttävät mielesi ihmetyksellä, esimerkiksi siemenkotia, simpukankuoria ja kiviä
- Luettelo asioista, joiden parissa mieluiten vietät aikaasi sapattina
- Mieluisimmat sapattiruoat ja -ateriat
- Perehtyminen iloon yhdessä
Ilo ei sovi hyvin yhteen sellaisen luettelon kanssa, johon on listattu kiellettyjä asioita. Vaikka suuntaviivat ja rajat auttavat meitä viettämään työnteosta vapaan jumalanpalveluspäivän, ilo keskittyy myönteisiin näkökohtiin. Voimme kysyä: Mitä me valitsemme tehdä, jotta sapatista tulisi hengellinen, onnellinen ja virkistävä päivä? Entä millä tavalla voimme jakaa iloiset sapatin kokemuksemme paikallisen yhteisömme kanssa mahdollisuutena todistaa?
Iloa tavoitellessamme voimme kysyä myös: Mitä sellaista teemme, joka saattaa estää meitä ja toisia kokemasta sapattia ilon päivänä? Sellainen on nimittäin vastoin Jumalan suunnitelmaa meitä kohtaan. Näiden kysymysten pohtiminen henkilökohtaisesti ja seurakuntana voi olla hyvin hyödyllistä. Kirjoittakaa seurakuntalaisten vastaukset korteille tai tarralapuille ja ottakaa mukaan myös lasten mielipiteet. Tehkää sitten suuri juliste kaikista ajatuksista, jotta voitte yhdessä keskustella siitä, mikä tekee sapatista entistä miellyttävämmän.
Iloiset lapset
On äärimmäisen tärkeää, että lapsemme saavat kokea iloisia sapatinpäiviä. Jos haluamme heidän valitsevan seitsemännen päivän adventismin, meidän on varmistettava, että heidän seitsemännet päivänsä ovat mahdollisimman erityisiä. Sinusta voi tuntua vaikealta suunnitella superihania sapatteja, kun olet kiireinen vanhempi. Jotkut perheet vuorottelevat erityisten sapattiaktiviteettien suunnittelussa kaikille muille lapsiperheille omassa seurakunnassaan. He käyvät kävelyllä kauniissa paikoissa, järjestävät eväsretkiä luontoon, organisoivat aarteenetsintää, askartelevat yhdessä luonnonmateriaaleista, tunnistavat eläinten jälkiä, tutustuvat raamatunkertomuksiin, pyöräilevät ja toteuttavat yhteisiä palveluprojekteja.
Varmistakaa, että seurakuntanne tilaisuuksissa huolehditaan lasten tarpeista. On tärkeää ottaa lapset mukaan jumalanpalvelusohjelmaan.
Tehkää seurakunnallenne kansio miellyttävistä sapattiaktiviteeteista, joihin lapsiperheet voivat osallistua alueellasi. Sisällyttäkää sinne esimerkiksi karttoja retkeilypoluista, esitteitä ilmaisista maatiloista ja eläintarhoista, hauskoja raamattupelejä sekä ohjeita sisätila-aktiviteeteista huonon sään varalle. Kehottakaa perheitä lisäämään kansioon omat suosikki-ideansa, jolloin voitte oppia toisiltanne.
Auttakaa äskettäin kastettuja perheitä kokemaan miellyttäviä sapatteja. Heidän voi olla vaikeaa päättää, mitä tehdä sapattina, koska he eivät ole varttuneet adventistiperheessä. Jotkut uudet perheet pelkäävät niin kovasti tekevänsä jotakin ”väärää” sapattina, että he tuskin uskaltavat tehdä yhtään mitään. Silloin sapatti ei enää olekaan ilon päivä vaan muuttuu joksikin pelottavaksi. Kutsukaa siis heitä viettämään miellyttäviä sapatinpäiviä yhdessä toisten perheiden kanssa, jotta he saavat tuntea sapatin iloa.
Iloista todistamista?
Mitä jos kaikille, jotka tuntevat meidät tai asuvat kirkkojemme läheisyydessä, olisi ilmiselvää, että adventistit viettävät miellyttäviä sapatinpäiviä? Kuvitelkaa, mitä tapahtuisi, jos meidät tunnettaisiin ihmisinä, joilla on yksi ilontäyteinen päivä joka viikko. Entä jos kutsuisimme ihmisiä osallistumaan iloiseen sapatinviettoomme yhtenä evankeliointimuotona? Mitä jos ihmiset tulisivat seurakuntamme pariin kokemaan ihanan päivän Jumalan kanssa riemullisessa jumalanpalveluksessa; tutkimaan hänen luomakuntaansa; huolehtimaan toisista ihmisistä; valitsemaan onnellisuuden, rauhan ja kiitollisuuden sekä nauttimaan yksinkertaisesta, terveellisestä ruoasta?
Seuraava (ihana) sapatti
Viikkosi voi olla ahdettu täyteen työtä ja velvollisuuksia. Mitä voit tehdä tällä viikolla, jotta seuraava sapatti olisi entistä miellyttävämpi itsellesi ja perheellesi? Sen ei tarvitse olla mitään suurta. Osta tai poimi kukkakimppu ruokapöydälle, tuo kotiin perheen lempijälkiruokaa tai varaa aikaa auringonlaskun katselemiseen yhdessä perheesi kanssa jossakin kauniissa paikassa. Tulet huomaamaan, miten tällainen vaikuttaa omaan hengelliseen hyvinvointiisi ja ilahduttaa perheesi jäseniä.
Ikuista iloa
Jumala antaa meille kovin mielellään upouuden sapatinpäivän joka viikko. Hän on mielissään, kun kutsumme sitä ilon päiväksi. Ihanissa sapatinpäivissä on jotakin sellaista, joka yhdistää meidät ikuisuuteen. Sapatit ovat kuin helmiä, joita pujotellaan viikko toisensa jälkeen nauhaan, joka yhdistää Eedenin uuteen Jerusalemiin muistuttaen meitä siitä, mistä me tulemme ja minne olemme menossa. Sapatinpäivät merkitsevät esimakua taivaasta täällä maan päällä.
– Ministry / Karen Holford